Puoli vuotta aherrusta takana

Aikaa on kulunut puoli vuotta, siitä kun minua pisti salikärpänen eikä takaisin ole ollut paluuta. Minulle on sali ollut aina tietyllä tavalla tabu, koska olen ollut ylipainoinen ja kärsinyt itsetunto ongelmista. Ystäväni yhtenä talven kirpeänä aamuna vei minut mukanansa salille treenaamaan ja sen jälkeen olenkin käynyt sen 4 kertaa viikossa hyvällä motivaatiolla. Suurin kynnys oli se itse paikanpäälle meneminen, mutta kun näki että siellä on ihan oikeasti normaaleja ihmisiä ketä voit kaupassakin nähdä ympärilläsi eikä ketään katso sinun tekemisiäsi tai kyseenalaista sinua, suuri taakka tippui harteiltani ja hankin heti jäsenyyden.

Olen pudottanut painoa tässä reilu kahdessa vuodessa 20 kiloa. Matka on todellakin ollut haastava ja pitkä, mutta kaikista suurin vastustaja ja mukavuudenhaluinen haaveiden mottaaja tuijotti peilistä ''Et sä oikeesti pysty, mut voithan sä nyt ittes nolata kirsikkana kakun päälle''. Nykyään pelaamme jo samassa joukkueessa. Alku oli todellakin kaikista vaikein, ei ollut mitään peruskuntoa ja pitkä hölkkälenkki, okei, tai edes se pitkä lenkki tuntui mahdottomalta ajatukselta. Painonpudotuksen alkuvaiheessa en harrastanut erityisen paljon liikuntaa, muutin vain ruokavalioni kuntoon ja lisäsin vedenjuonnin, niin paino alkoi tasaista tahtia tippumaan. Rehellisesti voin sanoa, että olen vasta tänä vuonna löytänyt tasapainon ruokavalioon, liikuntaan ja itsensä palkitsemiseen. Ja tämän suurin mahdollistaja on todellakin ollut se kuntosalilla käyminen, ensimmäistä kertaa mä tunnen olevani lähempänä sitä tasapainoista ihmistä, mistä olen aina haaveillut. Mä harrastan aktiivisesti liikuntaa salin lisäksi aina arkipäivisin, jolloin myös syön hyvin tarkasti ja puhtaasti (Yleensä punnitsen hiilarit + proteiinit ja purkitan ruuat aina valmiiksi, jolloin ne on helppo ottaa ruoka-aikana vain esille). Viikonloppuisin annan itselleni aikaa levätä, rentoutua ja syödä vapaasti sekä herkutella. Tämä myös itselläni on toiminut siihen, että maanantai aamuisin on mieletön kickstart salilla! :)

2014 vs. 2017

Ajat jolloin mukana kehossani oli se 20 kiloa ylimääräistä, on aika hataraa mielessäni. Voin silloin itse huomattavasti erilailla kuin mitä tänä päivänä, eikä kuvamateriaaliakaan ole kovin paljoa siltä ajalta, sillä kuten ajatella voi, lempipuuhaani ei ollut kameran edessä keimailu. :) Olen aina tiedostanut sen, että jotain on tehtävä ja olen ties mitä dieettejä suoritellut, mutta aina kilot tullut takaisin. Elämäni oli ollut yhtä jojoilua aina sen henkisen pahan olon ja ylipainon kanssa. Niinkuin sanottu, vihdoin alkaa se oma hyvinvoinnin tasapaino olemaan hanskassa ja siitä langanpäästä saatu jo tiukasti kiinni. :) Mä olen onnellinen siitä, mihin olen päässyt tänä päivänä ja tavoitteet liikunnan kanssa ovat myös selkeentyneet oman terveyteni kannalta. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin näin puolen vuoden aherruksen jälkeen salilla, 2017 on todellakin ollut onnistumisen vuosi!